
Cisco julkisti muutama tovi takaperin Connected World Tech Report –selvityksensä ja tulokset olivat ehdottomasti mielenkiintoisia. Koko raporttia pääsee tutkimaan Ciscon omilta sivuilta. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, koska tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä mitä tämän päivän nuoret tulevat vaatimaan työelämältä. Avainsanana vaatimaan, koska he ovat tottuneet erilaiseen maailmaan, uusiin työkaluihin ja välineisiin joilla työnteko, vapaa-aika ja kaikki niiden väliltä tehostuvat ja nivoutuvat heidän normaaliksi arjeksi. Kyse ei ole siitä, että he olisivat hemmoteltuja ja tottuneet saamaan aina kaiken haluamansa. Tämä, tai pitäisikö sanoa ennemminkin että nämä tulevat sukupolvet ovat koko ikänsä eläneet maailmassa jossa sähköisesti on voinut tehdä lähes kaiken tehokkaammin, nopeammin ja helpommin.
Vielä oma sukupolveni, me 70-luvulla syntyneet, olemme eläneet maailmassa jossa puhelin tarkoitti laitetta joka oli johdolla kiinni seinässä ja jossa numero valittiin pyörittämällä sellaista hauskaa kiekkoa jossa oli reikiä numeroiden kohdilla. Muistamme myös ajan jolloin televisiosta näkyi vain kaksi kanavaa ja tietokoneet olivat jotain kummallista tai sitten olimme ehtineet tutustua jo Commodoren, Atarin tai vaikkapa Altairin ihanuuksiin. Elektroniikkapelit, Donkey Kong etunenässä, olivat kuuminta hottia.
Elimme lapsuutemme ja nuoruutemme tuon vanhan maailman ja tämän uuden maailman taitteessa. väitän että tästä johtuu se, että ikäistemme joukosta löytyy niin tekno-hihhulia kuin tekno-rajoitteista ihmistä. Valitettavasti vaan tuntuu että jälkimmäisiä enemmän kuin haluaisin uskoa. Olemme nähneet kuinka nopeasti tietokoneet ja erityisesti internet ovat muovanneet maailmaa. Miten kaikki on muuttunut elämässämme. Olemme ikäpolvi joka pärjää ja samalla toivoo, että jos vaikka onni kävisi ja saisimme uusia työkaluja joilla voisimme kokeilla miten voisi tehdä toisin. Meille työpaikkaa valittaessa kriteerit ovat hyvin erilaiset, vaikka olisimme kuinka tekno-hihhuleita.
Nuoremmat painottavat työvälineitä, palveluita ja työpaikan työtapoja huomattavasti korkeammalle kriteereissään kuin me. Heille työhaastattelussa saattaa olla ”deal-breaker” sellainen asia kuin etätyöskentelyn mahdollisuus ja työkalut joilla se mahdollistetaan. Enää ei riitä läppäri ja VPN yhteys. Yritysten tulee tarjota riittävän tehokkaat laitteet ja monipuoliset palvelut, että työntekijä voi pienellä mukauttamisella tehdä töitä itselle parhailla ja tehokkaimmilla tavoilla.
Tässä todellisuudessa monet työnantajat tulevat olemaan suuren haasteen edessä. Yritysten johto on usein sen ikäistä, että he ovat aikuisiässään joutuneet, eivät siis saaneet vaan joutuneet, opettelemaan ATK-taitoja. Nyt he ovat maailmassa jossa ATK on vanhaa, virnistelyä aiheuttavaa asiaa. Juuri kun he ovat löytäneet konsensuksen ja pienen mukavuusalueeksi luokiteltavan sopen, tulee rynnien aivan uusi sukupolvi joka on ns. syntynyt iPod kourassa. Teknologian lisäksi heille ei kelpaa enää vanha kunnon kalapuikkoviiksien rakastama siiloinen organisaatio malli, vaan he haluavat tehdä töitä ketterässä ja inspiroivassa ympäristössä.
Kaikki on menossa uusiksi työpaikoilla, ei ainoastaan teknologia vaan myös työ- ja johtamiskulttuuri. Ne jotka pystyvät vastaamaan haasteisiin pystyvät rekrytoimaan kirkkaimmat tähdet. Muut joutuvat ihmettelemään pölyttyneissä organisaatioissaan mitä tapahtui ja miksi kilpailijoilla tuntuu hommat pelittävän. haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän. Lopulta se, että saadaan ne nuoret kirkkaat mielet töihin ei yksin riitä. Työpaikalla pitää oikeasti olla meiningin hyvä, ei vain pintapuolisesti ketterää ja muka-inspiroivaa.
Nuorempien työnhakukaan ei ole enää samanlaista kuin ennen. Jäykät organisaatioiden omat hakujärjestelmät eivät houkuttele. jos hakija joutuu kirjoittamaan pelkästään työkokemuksensa ja kulutustaustansa 10-20 kertaa uudestaan ja uudestaan eri organisaatioiden rekrytointilomakkeisiin, alkaa helposti pudotuspelit siitä mihin edes haetaan. Kannattaako sellaiseen organisaation laittaa edes sitä yhtä hakemusta jos kyseisen firman kahteen mielenkiintoiseen pestiin pitää molempiin kirjoittaa kaikki alusta alkaen uusiksi?
Kyse ei ole missään nimessä laiskuudesta. Rekrytointi on se vaihe missä yritys yhtälailla antaa ensivaikutelman hakijalle ja minkälaisen vaikutelman edellä mainitut sähköiset hakulomakkeet antavat? Mitä jos yritys on läpeensä yhtä tehoton ja jäykkä? Tuntuuko työskentely siinä organisaatiossa yhtä tuskaiselta kuin hakemusten täyttäminen, mutta sitä vaan joutuu kestämään 7,5 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa, kunnes ensimmäiset lomapäivät on ansaittu ja pääsee hetkeksi hengähtämään. …kunnes pitää palata samaan paskaan. Saattaa jäädä hakemus laittamatta.
Yhä useampi vanhempikin hakija alkaa jo ajatella samalla tavalla. Myös työpaikkojen haku tyyli on muuttunut. Ei välttämättä ole niin paniikinomainen tarve saada sitä jotain työpaikkaa juuri nyt. Joko haetaan vaihtelua vakituisesta työpaikasta tai ollaan valmiita tekemään väliaikaisesti jotain muuta työtä toimeentulon turvaamiseksi. Vaikka tilanne jonkun alan työmarkkinoilla olisikin ns. työnantajan-markkinat, ei se enää tarkoita sitä että työntekijät olisivat heikoilla. Päinvastoin, nykyisin alkavat työmarkkinat olemaan työntekijän markkinoita niin kauan kuin ei ole suurtyöttömyyttä.
Tämän lisäksi hakijat eivät välttämättä hae ainoastaan samanlaisiin tehtäviin tai saman alan hommiin. Työnhakijat etsivät enemmänkin niitä mielenkiintoisia tehtäviä joihin uskovat tai tietävät omaavansa tietotaidon ja sopivaa kokemusta. Työnantajat eivät välttämättä tosin ymmärrä tätä yhtälöä, vaan etsivät jäykästi hyvin tiukasti kategorisoituja tyyppejä.
On mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa työnantajat löytävät työnhakijat samalla tasolla ja puhuvat samaa kieltä. Nykyisin käytännössä kaikilla aloilla bisnes on mennyt sellaiseksi, että toimialan ulkopuolelta todennäköisimmin löytyy se oikea tyyppi tehtävään. Usein tyyppi on vielä sellainen jota ei olisi osattu ajatella kun haku aloitettiin. Työnantajien tulisi pitää siis mieli avoimena hakuprosessin aikana. Joskus teologian tohtori saattaa olla oikea henkilö business development manageriksi eikä se myyntipäällikkönä aiemmin työskennellyt tyyppi.
Related posts:



